Blogi

Kuntoutujan oikeudet vaarassa – Toimintakeidas puuttui asiaan

Toimintakeitaalla on kiinnitetty kuluvan vuoden aikana huomiota muutoksiin, jotka ovat tapahtuneet Kelan vaativan kuntoutuksen päätöksien käytännöissä. Käytännöt alkoivat poiketa edellisvuodesta kuntoutujien oikeuksia heikentävään suuntaan, vaikka missään ei ollut saatavilla tietoa, että käytäntöjä olisi virallisesti muutettu. Edes puhelu Kelaan ei vahvistanut, että linjan muutoksia olisi tehty, mutta silti käytännöissä oli tapahtunut muutos. Päätimme selvitellä asiaa.

Tästä on kyse: Aikaisemmin Kela on myöntänyt terapiaa alkaen sen kuukauden alusta, jolloin hakemus on toimitettu Kelaan, mikäli kuntoutussuunnitelma on voimassa samasta ajankohdasta alkaen. Kun asiakas hakee terapiaa esimerkiksi ajalle 1.6.2017-31.5.2018, ja hakemus on toimitettu Kelaan 2.6.2017, kuntoutussuunnitelma on voimassa ajalle 1.6.2017-31.5.2018. Terapioita on myönnetty vuositasolla 40 kertaa. Aiemmin alkamisajankohtaan ei ole vaikuttanut Kelan ruuhkat tai käsittelyajat, vaan päätökset ovat tulleet voimaan hakemiskuukauden alusta lukien.

Vuoden 2017 aikana tässä on tapahtunut muutos, joka ei ole eduksi asiakkaalle. Uusien asiakkaiden päätökset astuvat voimaan siitä päivämäärästä alkaen, kun Kelan etuuskäsittelijä teki päätöksen terapiasta. Kelan ruuhkautuneet käsittelyajat voivat siis saada aikaan sen, että kuntoutussuunnitelman mukainen kuntoutusjakso lyhenee, ja terapiakerrat vähenevät. Taustalla on ajatus, että terveyskeskus tai sairaanhoitopiiri tuottaa tai maksaa kuntoutujan terapian Kelan päätöksen odotusajalta. Käytännössä kuitenkin tämä on toteutunut äärimmäisen harvoin Toimintakeitaan toimialueilla.

Aiemmin Kela siis teki päätöksen hakemuskuukauden alusta, eli ajalle 1.6.2017-31.5.2018, yhteensä 40 kertaa, riippumatta siitä, milloin hakemus otettiin käsittelyyn. Nyt uusi linja näyttää olevan, että päätökset tehdään siitä päivästä alkaen, kun Kelassa tehdään päätös. Käsittelyssä kuluneesta ajasta johtuen tämä tarkoittaa terapiakertojen vähentymistä. Käytännössä siis asiakas saa lyhyemmän kuntoutusjakson ja näin ollen vähemmän terapioita, kuin hänen kuntoutussuunnitelmaansa sisältyy.

Muuttuneet käytännöt ovat näkyneet monien Toimintakeitaan asiakkaiden kohdalla. Eniten se koskettaa niitä kuntoutujia, joille oli suositeltu vuodelle vain 20 terapiakertaa. Kelan käsittelyaika rokottaa jo valmiiksi vähäisiä terapiakertoja. 20 terapiakertaa vuodessa ei muutenkaan riitä vuoden jokaiselle viikolle, joten kuntoutusta tulee jaksottaa. Siitä ei ole varaa menettää terapiakertoja vain odottelun takia.

Koska mitään virallista tietoa Kelan käytäntöjen muuttumisesta ei kuitenkaan ole tullut, oli Toimintakeitaan toimitusjohtaja Jaana Hattunen yhteydessä Kelaan alkukeväästä. Hän toi esille kuntoutujan oikeuden saada kuntoutusta suunnitellusti, ja että siihen ei saa vaikuttaa Kelan ruuhkautunut käsittely.

Tämä tuotti tulosta: Kelan toimesta tietoomme on saatettu, että kuntoutuspääöksien teko on ohjeistettu siten, että kertoja ei vähennetä, jos julkinen taho ei ole järjestänyt terapiaa päätöksen odotusajalle. Tämä on hieno asia!