Tiesitkö, että 45–55 prosenttia eka- ja tokaluokkalaisen koulupäivästä on hienomotorista työskentelyä? Hienomotoriset taidot, kuten kynätaidot ja kengännauhojen solmiminen, ovat tärkeä osa lapsen motorista kehitystä. Niillä on suuri rooli lasten arjessa!
Ei ole ihme, mikäli esikoulu tai koulu tuntuu lapsesta raskaalta, jos kynätaidoissa on suuria haasteita. Haasteet kynätaidoissa ja muussa hienomotoriikassa vaikuttavat lapsen elämään päivittäin, ja siksi niiden kehittäminen koulussa, kotona tai toimintaterapian tuella on tärkeää.
Kynätaitojen ongelmat ja haasteiden huomaaminen
Haasteet kynätaidoissa huomataan useimmiten esikouluiässä. Joskus vaikeudet saattavat näkyä jo päiväkodissa, vaikkakin ikätasoinen työskentely on päiväkotiaikana vielä sellaista, että ongelmia voi olla vaikea eritellä. Eskarissa lapsen hienomotoriikan haasteet erottuvat selkeämmin.
Kynätaitojen haasteet ilmenevät esimerkiksi siten, että kynäote on vaikean näköinen, kirjoittaminen on hidasta tai hienomotoriset toiminnot tuntuvat lapsesta raskaalta. Myös käden vaihtaminen kesken hienomotoristen tehtävien kielii haasteista. Kynätyöskentelyn vakiintuminen toiselle kädelle on osa lapsen hienomotoriikan kehitystä, jota tarvitaan taitojen edistymisessä siitä eteenpäin.
Lapsen kynätaitojen kehittymistä seurataan neuvolassa, josta ohjataan tarpeen vaatiessa eteenpäin esimerkiksi toimintaterapiaan. Koulu ja esikoulukin tarkkailevat taitojen kehittymistä. Joskus myös vanhemmat huolestuvat lapsen osaamisen karttumisen hitaudesta, mutta useimmiten toimintaterapiaan ohjaa neuvola tai muu taho.
Miten toimintaterapiassa vahvistetaan lasten kynätaitoja?
Toimintaterapiaa tehdään lapsen ehdoilla, ja harjoittelu tapahtuu pitkälti leikin kautta. Tärkeää on saada onnistumisen kokemuksia ja innostaa lasta asioihin, jotka kehittävät taitoja. Monipuolisilla peleillä ja leikeillä harjoitellaan esimerkiksi käden käyttöä ja käsien asennon hallintaa.
Isossa roolissa kynätaitojen treenaamisessa on valmiustason harjoittelu. Valmiustason harjoittelu mahdollistaa kynän käyttöön vaadittavien taitojen kehittymisen, ja sitä on monenlaista. Keinuminen, pallon heitto ja mailapelit ovat loistavia harjoituksia, jotka – niin hassulta kuin se voi kuulostaakin – auttavat myös kirjoittamisessa! Ne kehittävät pohjaa kynätaidoille.
Mailapeleissä treenataan esimerkiksi kätisyyden vakiintumista, sillä mailaa ei yleensä voi pitää molemmissa käsissä. Keinuminen taas vaatii sekä tiettyä käsien otetta että kehon asennon hallintaa – hieman samalla tavoin kuin pulpetissa istuminen ja kynällä kirjoittaminen. Joskus juuri asennon hallinnan haasteet voivat olla esteenä kynätaitojen kehittymiselle.
Paljon tehdään kuitenkin myös kynällä, eli harjoittelu ei ole pelkkää valmiustason treeniä. Kynän käyttöön vaadittavia taitoja voidaan harjoitella monin tavoin, esimerkiksi erilaisilla pinnoilla ja mallista piirtämällä. Myös muovailu, pienten esineiden poimiminen ja palapelit kehittävät hienomotorisia taitoja harjoittamalla silmä–käsikoordinaatiota sekä aktivoimalla käden pieniä lihaksia.
Lasten toimintaterapia ja sen hyödyt
Kynätaitoihin keskittyvällä lasten toimintaterapialla saadaan yleensä hyviä tuloksia jo lyhyessä ajassa. Taitojen karttumisen huomaa nopeasti konkreettisissa arjen askareissa: siinä, kuinka lapsi yhtäkkiä kirjoittaa nimensä tai leikkaa saksilla ongelmitta. Samankaltaisten asioiden toistaminen johtaa nopeaan kehitykseen.
Yleisimmin lasten toimintaterapia tapahtuu lapsen koululla tai päiväkodilla tai toimintaterapian vastaanotolla, mutta terapiaa voidaan tehdä missä tahansa, mikäli maksajataho hyväksyy vastaanoton ulkopuolisen terapian. Toimintakeitaan vastaanotoilta löytyy laaja valikoima pelejä ja terapiavälineitä, minkä vuosi ne ovat toki oivia paikkoja lapsen toimintaterapialle.
Hienomotoristen taitojen edistämiseen riittää tavallisesti 1–2 terapiajaksoa. Yksi jakso voi sisältää esimerkiksi 15 toimintaterapiakertaa, ja toimintaterapeutin kanssa tavataan tyypillisesti kerran viikossa. Tapaamisten ohella tärkeää on myös kotiharjoittelu, johon terapeutti antaa vinkkejä ja ideoita lapsen kiinnostuksen kohteet huomioiden.
Miten lapsen hienomotoriikan ja kynätaitojen kehittymistä voi tukea kotona?
Vanhemmat saattavat kuvitella, että kynätaitoja treenatessa tärkeintä on kirjoittaa niin paljon kuin mahdollista, mutta todellisuudessa hienomotorinen harjoittelu voi olla paljon muutakin. Tärkein tekijä lasten kynätaitojen tukemisessa kotona on vaihteleva ja toiminnallinen arki. Taikatemppuja ei tarvita.
Leipominen, muovailu, mailapelit, pallottelu sekä palapelit tukevat kaikki kynätaitojen kehittymistä. Korttipeleissä tarvittava kortin kääntöliike on myös hyvää kynätaitotreeniä, ja sellaisetkin arkiset asiat kuin ulkona leikkiminen ja kiipeily kehittävät kynätaidoissa vaadittavia motorisia ominaisuuksia.
Tiesitkö muuten, että käsillä kirjoittaminen aktivoi useampia oppimiseen tarvittavia aivoalueita – kuten muistia – kuin koneella kirjoittaminen? Käsin kirjoittaminen on edelleen tärkeä taito kouluissa ja elämässä, ja syystä. Lasten kynänkärjet kannattaa siis suunnata kohti monipuolisia arjen pelejä, puuhasteluja ja paperileikkejä. Ja mikäli tarvitset apua, voit aina ottaa yhteyttä.
