Etäterapia on paljon muutakin kuin puhumista. Parhaimmillaan etäterapiassa voidaan tehdä melkein kaikkea samaa kuin kasvokkain tapahtuvassa terapiassa. Jos asiakas kykenee etäterapiaan – eli tietotekniset taidot, hahmottaminen ja keskittymiskyky ovat tarvittavalla tasolla – on rajoitteena ainoastaan terapeutin luovuus. Ja ideoitahan yleensä riittää!
Lasten kanssa etäterapiassa leikitään ja temppuillaan monipuolisesti
Lasten etäterapia voi olla oikeasti valtavan monipuolista. Pienten lasten kanssa etäterapia tosin vaatii onnistuakseen sen, että lapsen kanssa samassa tilassa on joku aikuinen: vanhempi, isovanhempi, opettaja tai muu tukija, joka auttaa lasta harjoituksissa. Varsinkaan pienet lapset kun eivät usein jaksa keskittyä ja kuunnella ohjeita itsenäisesti. Mutta silloin, kun kotona on mukana apujoukkoja, voidaan lasten etätoimintaterapiassa harjoitella vaikka mitä.
Esimerkiksi karkeamotoriikkaa voidaan kehittää tasapainoliikkeiden, temppuratojen ja vaikka eläinten tai robottien matkimisen kautta niin, että terapeutti näyttää liikkeen ruudun takaa ja lapsi tekee sen perässä kotonaan. Tai jos mukana on vanhempi ja pallo, voidaan etäyhteydellä treenailla pujottelua, potkimista, heittämistä ja kopittelua.
Myös sensomotoriikka eli aistien ja liikkeen yhteistoiminta saadaan töihin aikuisen avulla. Lapsi voi esimerkiksi etsiä purkista eri muotoisia esineitä, joita aikuinen on sinne piilottanut. Tai lapsi voi kääriytyä patjan sisään, ja aikuinen voi hieroa patjan pintaa erilaisilla esineillä tai ”valmistaa patjasta pitsaa” leikkaamalla siitä paloja, ripottelemalla päälle suolaa ja niin edelleen.
Hahmottamista taas harjoitellaan esimerkiksi niin, että lapsi etsii kotoaan erilaisia esineitä – vaikkapa punaisia, sinisiä, pyöreitä tai i-kirjaimen muotoisia – terapeutin ohjeiden mukaan. Tai niin, että toimintaterapeutti rakentaa vastaanotolla legorakennelman, jollainen lapsen tulee tehdä perässä kotona. Myös kynätaitoja on helppo treenata etäyhteydellä.
Lasten etäterapia vetää mukaan kotijoukotkin
Lasten etäterapia osallistaa vanhempia enemmän kuin terapeutin läsnä ollessa tapahtuva terapia. Tavallisessa terapiatapaamisessa vanhemmat eivät yleensä ole paikalla, sillä näin lasten on helpompi keskittyä terapiaan ja myös harjoitella vanhemmasta irtautumista. Varsinkin koronan aikaan on muutenkin suositeltavaa, että vanhemmat jättävät ja hakevat lapsensa vastaanoton ovelta.
Etäterapiassa vanhemman läsnäolo taas on usein edellytys lapsen terapian onnistumiselle, mutta on siinä muitakin hyviä puolia. Etäterapiassa vanhemmat saavat ohjausta lapsen kanssa toimimiseen eri tilanteissa ja pääsevät paremmin kartalle siitä, mitä toimintaterapia on. Tarvittavat ohjaustaidot siirtyvät ja juurtuvat paremmin perhearkeen, kun niitä harjoitellaan yhdessä sen sijaan, että terapeutti neuvoisi suullisesti.
Lapset taas joutuvat opettelemaan kontaktin ottamista eri tavalla, kun he eivät voi esimerkiksi kiukutella huoneen toisesta päästä, vaan heidän on tultava ruudun eteen kertomaan asiansa.
Nuoria ja aikuisia etätoimintaterapia auttaa kotiympäristössä
Nuorten kanssa etäterapiassa voidaan ratkoa monia arkisia pulmia: työstää koulutehtäviä, aikatauluttaa elämää, pilkkoa tehtävänantoja pienempiin osiin ja koota tukisanalistoja. Näytönjaon avulla saadaan harjoiteltua vaikkapa Kelan lomakkeiden täyttämistä ja laskujen maksamista.
Pölyjen pyyhkiminen, kahvin keittäminen, tiskaus, kokkailu ja muut kotityöt onnistuvat nekin todistetusti myös etäyhteydellä. Toteutus on sama kuin toimintaterapiassa muutenkin: terapeutti ohjaa ja kannustaa ja asiakas harjoittelee. Etäterapian suunnittelussa toki auttaa, jos asiakkaan koti tai muu ympäristö on terapeutille jo ennestään tuttu.
Myös yllättävän monia pelejä aina Aliaksesta, bingosta ja Yatzysta lähtien voi pelata etänä, ja pelkän nopankin kanssa pääsee pitkälle. Etäterapia ei siis rajoitu keskusteluun, vaan siinä voidaan tehdä monenlaista toimintaterapiaa. Joidenkin asiakkaiden kanssa etäterapiassa on soitettu yhdessä kitaraa!
Etäterapia kehittää omatoimisuutta ja madaltaa osallistumiskynnystä
Etäterapia vaatii etenkin nuorilta ja aikuisilta asioiden hoitamista pelkän sanallisen tuen avulla, mikä kehittää omatoimisuutta. Siivous ja laskujen avaaminen pitää tehdä itse, eikä kukaan paina verkkopankissa nappia asiakkaan puolesta. Ei näin toki tehdä toimintaterapiassa muutenkaan, mutta fyysisesti läsnä ollessa asioita on kuitenkin mahdollista toteuttaa konkreettisemmin yhdessä.
Monille terapiaan osallistuminen on helpompaa etänä. Etämahdollisuus madaltaa osallistumiskynnystä esimerkiksi niille, joilla on pulmia sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Etäterapiassa(kaan) ei ole pakko pitää yllä katsekontaktia, ja jos kameran edessä olo tuntuu kiusalliselta, voi välillä siirtyä kamerasta sivuun.
Parhaimmillaan terapeutti pääsee etäterapian avulla osaksi asiakkaan arkiympäristöä silloin, kun se ei muuten olisi mahdollista. Lisäksi etäterapia tietenkin auttaa pandemia-aikana olennaisessa kontaktien minimoimisessa.
Kiinnostaisiko sinua tulla etäterapia-asiakkaaksi Toimintakeitaalle? Ota yhteyttä, me autamme! Lisää etäterapiasta taas voit lukea blogistamme ”Toimintaterapiaa etänä – miten, kenelle ja miksi?”
