Miten etäterapiaan osallistuminen tapahtuu?
Toimintakeitaan etätoimintaterapiassa hyödynnetään Kelan hyväksymää ja tietoturvallista etäterapiasovellus Viiviä. Viiviä ei tarvitse ladata koneelle tai puhelimeen, vaan terapeutti lähettää asiakkaalle puhelimeen tai sähköpostiin linkin, jonka kautta asiakas pääsee liittymään videovastaanottoon. Liittymishetkellä sovellus kysyy asiakkaan nimen ja luvan kameran käyttämiseen.
Asiakas voi osallistua etäterapiaan puhelimella, tabletilla tai tietokoneella. Osallistuminen on helppoa niin asiakkaalle kuin terapeutillekin. Mikäli asiakkaalla kuitenkin on vaikeuksia liittyä etätapaamiseen, voi Toimintakeitaan terapeutti opastaa liittymisen puhelimitse vaihe vaiheelta tai käydä läpi välineiden ja yhteyksien käytön asiakkaan kanssa livetapaamisessa kotikäyntialueilla.
Pidetäänkö etätoimintaterapiassa aina kamera päällä?
Lähtökohtaisesti etäterapia tapahtuu videoyhteyden välityksellä, eli toisin sanoen kameran on mieluiten oltava päällä tapaamisessa. Jotkut terapiamenetelmät, kuten motoriset harjoitteet, vaativat onnistuakseen sen, että terapeutti näkee, mitä ruudun toisella puolen tapahtuu.
Tapauskohtaisesti videoyhteyden vaatimuksesta voidaan kuitenkin joustaa. Esimerkiksi autisteja tai Asperger-ihmisiä videokuva ja suora katseyhteys saattaa kuormittaa niin paljon, että terapiaa voidaan toteuttaa välillä ilman, että asiakkaan kamera on päällä, jos terapiamenetelmä ei sitä vaadi.
Mistä kaikkialta etäterapiaan voi osallistua?
Terapeutin on osallistuttava tapaamiseen tietoturvallisesta ympäristöstä, mikä tarkoittaa useimmiten vastaanottoa, mutta asiakas voi valita paikkansa vapaammin. Useimmiten asiakkaat osallistuvat etäterapiaan rauhallisessa tilassa kotona, koululla tai päiväkodissa, mutta pihalle tai vaikka puistoonkin voi mennä.
Kovin vilkkaat ja meluisat ympäristöt voivat olla vaikeita osallistumispaikkoja, mutta joskus etäterapiaa tehdään niissäkin. Etäyhteys voi nimittäin olla iso tuki itsenäisen liikkumisen – koulumatkan, kauppareitin tai julkisella liikennevälineellä kulkemisen – harjoittelussa. Turvallinen yhteys vaatii näissä harjoituksissa kuulokkeet.
Voidaanko kaikkea toimintaterapiaa tehdä etänä?
Aivokuntoutuslaite recoveriXin vaativia hoitoja Toimintakeitaalla tehdään vain vastaanotoilla, mutta muita terapiamuotoja voidaan lähtökohtaisesti toteuttaa etänä. Parasta on testata ja miettiä asiakaskohtaisesti, palveleeko etäterapia asiakkaan tavoitteita.
Jos toimintaterapian päämääränä on harjoitella asioimista ja sosiaalisia tilanteita, kuten kaupassa ja kirjastossa käymistä, on liveterapia luonnollisesti toimivampi vaihtoehto. Myös silloin, kun toimintaterapia-asiakkaan pääasiallinen kommunikointikeino on joku muu kuin puhe, voi terapia olla parempi järjestää kasvokkain. Pienten lasten etäterapian onnistuminen taas edellyttää sitä, että joku aikuinen pystyy osallistumaan terapiaan lapsen kanssa kotoa.
Sopiiko etäterapia lapsille?
Toimintakeitaalla etäterapiaa on tehty onnistuneesti jopa 4-vuotiaiden lasten kanssa, joten etäterapia sopii myös lapsille. Lasten etäterapia vaatii kuitenkin erityispanostusta sekä terapeutilta että perheeltä: etenkin nuorimmat lapsiasiakkaat tarvitsevat etäterapiaan avukseen aikuisen, joka ohjaa lasta toimintaterapeutin ohjeiden mukaan.
Todella vilkkaiden lasten kanssa etäterapia ei välttämättä suju edes vanhemman tai muun aikuisen avulla, jos lapsella on vaikeuksia keskittyä ruudun välityksellä tapahtuvan terapian seuraamiseen. Monien lasten kanssa etäterapia kuitenkin onnistuu hienosti ja kehittää lapsen kommunikointitaitoja, keskittymistä ja lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta jopa kasvokkain tapahtuvaa terapiaa paremmin. Etäterapiaa kannattaa siis harkita tapauskohtaisesti!
Sopiiko etäterapia nuorille ja aikuisille?
Etenkin nuorten kanssa etäterapia onnistuu yleensä oikein hyvin. Etäterapia on lisännyt nuorten taitoja etäyhteyksien käyttöön, mitä tarvitaan nykyisin opinnoissakin. Myös aikuisasiakkaiden kanssa etäterapiaa kannattaa ehdottomasti testata, jos asiakkaan tietotekniset taidot ja toimintaterapiahaasteet vain mahdollistavat etäterapiaan osallistumisen.
On kuitenkin hyvä huomioida, että esimerkiksi kehitysvamma tai aivoverenkierron häiriöstä kuntoutuminen saattavat vaikeuttaa etäterapiaan osallistumista. Aivoverenkiertohäiriöstä kuntoutuminen vaatii myös usein fyysistä toimintaterapiaa, eli vaikkapa tasapainoharjoittelua tai venyttelyä. Näissäkin tapauksissa etäterapia on kuitenkin saatu onnistumaan, kun asiakkaan apuna on ollut esimerkiksi hoitaja tai omainen.
Saadaanko etäterapialla yhtä hyviä tuloksia kuin liveterapialla?
Etäterapian tulokset riippuvat tilanteesta ja asiakkaasta. Jos asiakas on kykenevä osallistumaan etäterapiaan, voidaan monien kanssa saada yhtä hyviä tuloksia kuin livenä tapahtuvalla terapialla. Esimerkiksi 16–29-vuotiaiden NUOTTI-valmennettavien kanssa hienoa edistystä saadaan yleensä riippumatta siitä, tapahtuuko terapia kasvokkain vai etäyhteydellä.
Parhaimmillaan etäterapia mahdollistaa tiiviimmän yhteistyön muiden tukijoukkojen kanssa, sillä esimerkiksi vanhempien on helpompi osallistua lapsen terapiaan etänä.
Suosittelemme antamaan etäterapialle mahdollisuuden – kokeilemalla tiedät, mikä toimii sinulle! Ensimmäisen kahden kerran jälkeen ei myöskään kannata lannistua, sillä etäterapia, kuten muukin elämä, voi välillä takkuilla.
Haluatko kuulla lisää etäterapiasta tai tulla etäterapia-asiakkaaksi Toimintakeitaalle? Ota yhteyttä, me autamme!
