Blogi

Ajatuksia ja ideoita herättäviä kirjoituksia.

Lasten tunnetaidot

Lasten tunnetaidot

Kilahteleeko kotona taskukokoinen kuumapää? Kaikki suuttuvat välillä, se on normaalia. Jos tunnepuuskat eivät kuitenkaan mene ohi ja huono käytös vaikeuttaa lapsen sosiaalisia suhteita ja koko perheen elämää, on ongelmaan syytä tarttua. Onneksi tunnetaitoja voi treenata läpi elämän! Tässä artikkelissa kerromme, mitä lasten tunnetaidot ovat ja miten niitä voi harjoitella, sekä jaamme vinkkilistan materiaaleista lasten tunnetaitojen tukemiseksi kotona.

Mitä ovat lasten tunnetaidot, ja miten ne kehittyvät?

Tunnetaitoihin kuuluu tunteiden tunnistaminen itsessä ja muissa, tunteiden nimeäminen ja sanoittaminen sekä tunteiden ilmaiseminen ja niiden voimakkuuden tunnistaminen ja säätely. Tunteiden nimeäminen helpottaa muiden tunnetaitojen oppimista, mutta taitoja opitaan limittäin silloinkin, kun nimiä tunteille ei ole. Kaikkien olisi hyvä oppia tunnistamaan ainakin sellaiset perustunteet kuin ilo, suru, viha, pelko, inho ja hämmästys.

Tunteita opitaan vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa aina vauvaiästä lähtien – siis kaikkialla ja koko ajan. Esimerkiksi sillä, miten aikuinen reagoi pikkulapsen tarpeisiin, on suuri merkitys tunnetaitojen oppimisessa. Kun lapsi itkee, on vanhemman syytä reagoida. Mutta jos vanhempi tietää, ettei lapsella ole hätää, ei apuun tarvitse välttämättä rynnätä salaman lailla. Näin lapsi oppii käsittelemään myös pettymyksiä.

Tunteilla on tehtäviä: ne viestivät tarpeista. Tunteiden tunteminen on luonnollista, ja tunnetaitojen kehittymisessä tärkeää onkin luoda ilmapiiri, jossa kaikki tunteet ovat sallittuja. Tunteet ovat hyväksyttäviä, mutta se, miten tunteiden vallassa käyttäydytään, voi joskus olla väärin.

Toimintaterapiaan tulevilla lapsilla on yleensä tunnetaitojen lisäksi haasteita sosiaalisissa taidoissa ja toiminnanohjauksessa eli esimerkiksi toiminnan suunnittelussa ja aloittamisessa. Taustalta voi löytyä neuropsykologisia (nepsy) vaikeuksia, kuten ADHD:ta ja autismia tai niiden piirteitä. Ne sekä lapsuudessa koetut tunteisiin liittyvät traumat vaikeuttavat tunnetaitojen kehittymistä.

Miten tunnetaitojen ongelmat ilmenevät?

Tunnetaitojen kehittymättömyys näkyy niin päiväkodissa ja koulussa kuin kaikissa sosiaalisissa suhteissakin. Merkkejä tunnetaitojen ongelmista ovat esimerkiksi

  • suhteettoman voimakkaat tunnereaktiot
  • toiminnan katkeaminen tunnereaktioon
  • täydellinen reagoimattomuus
  • itsensä tai muiden satuttaminen
  • raivokohtaukset
  • uhmakkuus
  • omaehtoinen ja impulsiivinen käyttäytyminen
  • vireyssäätelyn pulmat (esimerkiksi kykenemättömyys rentoutua ja rauhoittua)
  • keskittymisvaikeudet
  • herkästi syntyvät väärinymmärrykset
  • haasteet hyväksyä leikkien ja pelien sääntöjä
  • vanhempien manipulointi.

Manipuloinnin kierre syntyy, jos vanhemmat välttelevät tilanteita, joihin lapsi reagoi voimakkaasti. Mikäli lapsi huomaa tämän ja alkaa manipuloida vanhempia tunnereaktioillaan, pyörii arki lopulta lapsen pillin mukaan.

Joskus tunteet purkautuvat raivokohtauksina siksi, että lapsella ei ole keinoa sanoittaa tuntemuksiaan. Tai lapsi saattaa kokea tunteet epämiellyttävinä, ja myös pettymysten sietäminen voi olla vaikeaa. Pitkässä juoksussa kehittymättömät tunnetaidot johtavat helposti heikkoon itsetuntoon ja tilanteisiin nähden poikkeuksellisen voimakkaisiin tunnereaktioihin.

Tavallisesti lapsella näkyy useampia yllä mainituista ongelmista. Jos vaikeuksia tulee vastaan toistuvasti, jokapäiväiset tapahtumat ruokailusta pukeutumiseen eivät suju ollenkaan ja arki tuntuu liian kuormittavalta, on aika hakea apua.

Miten tunnetaitoja harjoitellaan toimintaterapiassa?

Lasten tunnetaitoja harjoitellaan toimintaterapiassa yksilöllisesti. Valmista, kaikille sopivaa työkalupakkia ei ole olemassa, mutta vaihtoehtoja ja keinoja harjoitteluun löytyy paljon. Toimintaterapeutti valitsee menetelmät lapsen iän ja mielenkiinnonkohteet huomioiden.

Toimintaterapeutti voi esimerkiksi piirtää lapsen kuvaamia arkipäivän tilanteita tarinoiksi ja sarjakuviksi samalla, kun lapsi kertoo niistä (tätä kutsutaan myös pikapiirtämiseksi). Monet tehtävät ja pelit ovat hyviä pettymyksen sietämisen harjoitteita, joiden jälkeen keskustellaan, miltä häviäminen ja voittaminen tuntuvat.

Tunnetaitoja treenataan myös satujen ja kirjojen, videoiden, kuvien, leikkien, erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja mittareiden avulla. Harjoittelussa hyödynnetään lapsen mielenkiinnon kohteita: toinen lapsi harjoittelee tunteita mieluiten Pokémon-kuvien kanssa, toinen taas Ryhmä Haun tai nallekorttien kera.

Rauhoittumista opetellaan esimerkiksi hengitysharjoitusten, mindfulnessin ja kosketuksen avulla. Jos lapsella on suuttuessaan tarve hajottaa jotain, toimintaterapiassa pohditaan, mihin muuhun suuttumusta voi purkaa – tai voiko vihaisena repiä vaikka paperin. Toimintakeitaalla on käytössä myös Zones of Regulation -menetelmä, jossa väriviuhkan avulla harjoitellaan tunteiden ja vireystilojen tunnistamista ja niiden säätelyä.

Toimintaterapia helpottaa arkea ja elämää

Toimintaterapian keinoin voidaan helpottaa sekä lapsen että koko perheen arkea. Tunnetaitotreenin avulla lapsen itseilmaisu ja itsetuntemus usein paranevat, impulssit vähenevät ja vuorovaikutus helpottuu. Lapsi oppii reagoimaan tilanteisiin sopivalla tavalla, selvittämään ristiriitoja itse ja rauhoittumaan paremmin hankalissa tilanteissa.

Kun jumitilanteet vähentyvät, epämieluisaan toimintaan osallistumisesta tulee lapselle helpompaa ja lapsi sietää pettymyksiä paremmin, on sillä suuri vaikutus arjen kuormittavuuteen. Toki tunnetaidoissa ei kukaan meistä ole täydellinen, ja vaikeampia hetkiä tulee varmasti terapian jälkeenkin.

Tunnetaitoja opitaan pikkuhiljaa, ja siksi myös tunnetaitoihin keskittyvä toimintaterapia vaatii yleensä useita vuosia. Jos lapsella on tunnetaitojen lisäksi muitakin haasteita, kuten kehitysvamma tai autismia, voi tunnesanasto olla suppea vielä toimintaterapiajakson loppuessakin.

Myös toimintaterapian tavoitteet vaihtelevat lapsen tarpeiden mukaan. Jos lapsen ensisijainen kommunikointikeino ei ole puhe, ei terapian päätavoitekaan ole tunteiden sanallinen ilmaisu. Tällöin vaikkapa tunnemittari tai muu tukikeino voi jäädä pysyväksi osaksi arkea.

Lapsen tunnetaitojen kehittymistä voi tukea kotonakin!

Vanhemmat ja muut aikuiset voivat auttaa lasta tunnetaitojen opettelussa monin keinoin. Myönteinen vuorovaikutus, eli huomion kiinnittäminen negatiivisen sijaan siihen, mikä vuorovaikutuksessa toimii, on tärkeää. Lasta saa kehua ja palkita onnistumisista.

Lapselle on hyvä opettaa, että kaikki tunteet ovat sallittuja. Vahingolliseen toimintaan, kuten väkivaltaan tai tavaroiden hajottamiseen, on kuitenkin puututtava, mutta lapsi ei saa kokea, että suuttuminen on kiellettyä. Sekä omien että lapsen tunteiden sanoittaminen voi auttaa. Hermostuessaan vanhempi voi sanoa, että ”minua suututtaa nyt, jutellaan kohta lisää”.

Tärkeää on myös huolehtia lapsen perustarpeista – kiukutteleehan moni meistä aikuisistakin nälkäisenä. Arjen aikatauluttaminen ja tapahtumien suunnittelu ennalta voivat auttaa tunteiden hallinnassa. Myös toimintaterapiassa opittujen ja käytettyjen rauhoittumiskeinojen, kuvien ja mittareiden juurruttaminen arkeen kannattaa.

Loppujen lopuksi lähes kaikki arjen toiminnot tukevat tunnetaitoja. Satukirjojen sisällä piilee paljon ihania ja opettavaisia tunnekertomuksia, ja perheen ja kaverien yhteisissä peleissä ja puuhissa tulee vastaan monenlaisia tunnetilanteita. Ja se on hyvä, sillä tunnetaitojen harjoittelu kannattaa, vaikkei suuria haasteita olisi. Myös aikuiset voivat aina oppia paremmiksi tunnetaitureiksi!

Jos koet, että toimintaterapiasta olisi apua lapsellesi, ota meihin yhteyttä. Autamme mielellämme! Katso myös vinkkilistamme lasten tunnetaitojen tukemiseksi kotona alta.

Vinkkilista lasten tunnetaitojen tukemiseksi kotona

Hyödyllisiä nettisivuja tunnetaitoihin liittyen:

Älylaitteiden ilmaiset sovellukset:

  • Erilaiset ajastimet, kuten iPadin ja iPhonen Visual Timer
  • Moka Mera Emotions (sosiaalisten taitojen ja tunteiden oppimista lapsille)
  • Chillaa (oman mielen hallintaa ja esimerkiksi stressin ja jännityksen lievennystä)

Tunteisiin keskittyvät kirjat ja kirjasarjat:

  • Fanni-tunnetaitosarja
  • Ympyräiset-sarja
  • Molli-sarja
  • Jukka Hukka -sarja
  • Aada ja kiukkuleijona -kirja

Tunnetaitoja harjoittavat tehtäväkirjat:

  • Muumit – Tunteiden puuhakirja
  • Mahtava mieli -tuotesarjan tehtäväkirjat: Hyvää mieltä, Ei hätää, Sinä uskallat, Sinä selviät -kirjat
  • Maltti ja Sinni – Harjoitteita itsesäätelytaitojen oppimiseen
  • Tuliko tunne? – Välineitä tunnetaitojen harjoitteluun

Tulostettavat tunnekortit:

Lisäksi on olemassa monia eri aihealueisiin liittyviä maksullisia tunnekortteja, kuten Nallekortit, Muumien tunnekortit ja Fannin tunnetaitokortit.

Ilmaiset verkosta löytyvät tunnetaitopelit:

Leave a reply

Ota yhteyttä

Terapeuttimme auttavat Sinua mielellään mieltäsi askarruttavissa asioissa ja oikean palvelun varaamisessa.

040 848 4093

0400 558 283

info@toimintakeidas.fi
Katso kaikki yhteystiedot

Seuraa meitä

Yhteystiedot

Helsinki, Kamppi

Annankatu 31-33 C 36
00100 Helsinki
Tutustu toimipisteeseen

Helsinki, Itäkeskus

Itäkatu 7
00930 Helsinki
Tutustu toimipisteeseen

Jyväskylä

Väinönkatu 1
40100 Jyväskylä
Tutustu toimipisteeseen

Joensuu

Siltakatu 12 A, 4. krs
80100 Joensuu
Tutustu toimipisteeseen

Kitee

Olkontie 4 C 20
82500 Kitee
Tutustu toimipisteeseen

Keuruu

Koulutie 5 (linja-autoasema)
42700 Keuruu
Tutustu toimipisteeseen

Äänekoski

Torikatu 2, 2. krs
44100 Äänekoski
Tutustu toimipisteeseen

Tilaa uutiskirje