Itsesäätelystä puhuttaessa voidaan tarkoittaa kognitiivista tai emotionaalista säätelyä. Emotionaalinen itsesäätely on kykyä tunnistaa erilaisia tunteita ja reagoida niihin tilanteeseen sopivalla tavalla. Kognitiivinen itsesäätely tarkoittaa esimerkiksi tavoitteiden asettamista ja niitä kohti työskentelyä. Itsesäätely liittyy vahvasti toiminnanohjaukseen, motivaatioon ja tunteiden säätelyyn.

Itsesäätelyn haasteet näkyvät arjessa monin tavoin. Ne voivat näkyä esimerkiksi epäsopivina reaktioina sosiaalisissa tilanteissa: Sen sijaan, että kaverille turhautumisesta kertoisi tälle, reaktiona onkin tönäisy tai lyönti. Myös liian innokkaat tunteenilmaukset (esimerkiksi vieraan ihmisen halaaminen) voivat kieliä itsesäätelyn haasteista. Levottomuus, keskittymisvaikeudet ja impulsiivinen käytös liittyvät usein itsesäätelyn vaikeuksiin. Toiminnanohjauksen kannalta itsesäätelyn haasteet voivat näkyä vaikeuksina tehdä asioita loppuun saakka, sivuuttaa häiriötekijöitä ja vaikeutena ohjata omaa toimintaa ja käytöstä.

Itsesäätelyä tarvitaan muun muassa oppimiseen, sosiaalisissa tilanteissa toimimiseen ja päätösten tekemiseen. Sillä on siis merkitystä kaikilla elämän osa-alueilla. Itsesäätelyä voi harjoitella esimerkiksi käyttämällä ajastinta läksyjen tekemisessä, asettamalla pieniä tehtäviä ja vaikeuttamalla niitä taitojen karttuessa sekä käymällä esimerkiksi pikapiirtämisen avulla sosiaalisia toimintatapoja läpi.

Me Toimintakeitaalla tarjoamme myös itsesäätelyyn apua toimintaterapian keinoin. Lue lisää tai kysy terapeuteiltamme verkkosivujen chatissa!